sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

 
THE PAIN OF THE PROCESS IS ONLY TEMPORARY BUT THE FEELING OF ACHIEVEMENT LASTS FOREVER, or doesn't it ? -

MY MOTIVATION ?
 

>Liikunta saattaa olla lapsuudesta jo jäänyt niin juuriin, että se on ikäänkuin itsestään selvyys. Useat meistä kumminkin aloittavat liikunnan jonkin tavoitteen kautta. Halutaan saavuttaa parempi kunto, terveys, pyöreämmät pakarat, saada vatsalihakset esiin, kohentaa mielialaa, luoda virikkeitä arkeen tai muuta vastaavaa.

Tavoitteen asettelua pidän erittäin tärkeänä osana, ehdottomasti. Se miten tavoitteen saavuttelua tulisi ajatella onkin sitten toinen asia. Onnellisuuttahan emme saa itsessään tavoitteen saavuttamisesta kuin vain hetkellisesti.

- Mietitäänpä kyseistä esimerkkiä hieman tarkemmin. Haluat luoda upean uran, jotta voit tienata paljon rahaa, jolla haluat ostaa asioita. Saatuasi sen uuden Iphone5, olet iloinen, mutta mitäs kun  vuoden päästä tulee uusi upeampi malli Iphone6, haluatkin sen. Hetkellisesti olet siis tyytyväinen saavuttamaasi, mutta ihmisluonne haluaa usein vielä enemmän. Harvoin ollaan tyytyväisiä siihen, mitä meillä juuri sillä hetkellä on. Nyt kun siis puhutaan hyvinvointivaltiosta, missä meillä perusasiat ovat kunnossa.

> .. Eikä tämä välttämättä ole huono asia, päinvastoin käyttäessämme sen energian oikein se on enemmän kuin positiivista. Jos olisimme aina täysin tyytyväisiä hetkeen, miten yhteiskunnassammekaan mikään kehittyisi? Kun oppisimmekin kääntämään otsikon mallin nautintoon niin sanotusti prosessista, vaikka se välillä voi ollakin ”kivuliasta” niin tiemme on jo huomattavasti valoisampi kun käännämme ajatuksen itse tekemiseen, emme ainoastaan saamiseen. Näin usein myös helpommin saavutamme haluamamme asiat, koska luovuttamisen todennäköisyys on huomattavasti pienempi.








Ja sitten päästään itse siihen, miten tämä liittyy mitenkään omaan motivaatiooni. Liikunta on kuulunut isoksi osaksi elämääni jo lapsuuden satubaleteista lähtien ja osaksi on myös siis itsestään selvyys. Se, miten niin sanotusti himo ei ole päässyt lopahtamaan on sitten asia erikseen. Nautinto liikuntaan sekä itsensä kehittämiseen myös muilla aloilla löytyy minulla nautinnosta tekemiseen, intohimon tuntemisesta ja niin sanotusti Voitto- Oppi – mallista, perinteisen Voitto – Häviö – mallin sijaan. Jokainen häviökin on käännettävissä voitoksi, se on vain itsestäsi kiinni.

Asiassa kuin asiassa, ihmisen tulee erikoistua täällä omien vahvuuksiensa mukaan, mutta käydä avoimesti vaihdantaa muiden kanssa kehittyäkseen.
Yksinkertaisesti ei ole olemassa yhtä oikeaa mallia, asennetta, näkökulmaa, mielipidettä tai elämäntapaa. Jokaisen on löydettävä se, mikä heille itselleen tuntuu oikealta.

Näitä asioita ei materialla voida mitata.
”If material things are what you're talking about when you say ”I'm blessed ”. You have no idea what a blessing is. ”

Tärkeimpänä;

- Älä koskaan anna vieraiden ihmisten luokitella sinua, kokeile, epäonnistu, kokeile uudestaan, uskalla epäonnistua vielä toisen kerran, mutta älä tee samoja virheitä. Opi ja etsi parempi malli toimia, ja vielä tärkeämpää ÄLÄ KOSKAAN takerru epäonnistumiseen, jokaista alamäkeä seuraa aina ylämäki; vai oletko kulkenut tiellä, joka jatkuisi tasaisena ikuisuuteen? > Jep, sellaista ei ole, niin ei myöskään elämässä, unelmissa tai tavoitteissasi. Ne ovat kaikki saavutettavissa, kunhan olet vain valmis työskentelemään niiden eteen. -
 







 


- BE THE STRONGEST VERSION OF YOURSELF -

keskiviikko 18. helmikuuta 2015



Life is one of balance,
 the search for a different part of the areas

 
 
"You can find the time to things you really want to."

Yksi suurimpia huolenaiheitamme arjessa on usein aika, sen käyttö, sekä menojemme sovittaminen siihen.

Perheellisillä ihmisillä usein vielä lasten menojen sovittaminen omien menojen sekaan. Se ei ole helppo yhtälö missään tapauksessa. Nuorena on opiskeltava. Opiskelujen ohella usein vaaditaan käymään  myös töissä, itsensä on elätettävä. Sitten vielä se oma hyvinvointimme. Ihminen ei ole kone. Mutta toisaalta ei ihmistä myöskään ole luotu olemaan paikallaan, tekemättä mitään, luomatta, haastamatta - kehittämättä itseään.
 
 
 






Usein asioille, jotka eivät ole lähellä sydäntä keksimme enemmän kuin sata selitystä, miksi jättää ne tekemättä. Useille meistä toimii ajatus; Jotta voi toteuttaa asioita joista nauttii, tulee välillä niiden eteen nähdä vaivaa. Elämä ei koskaan ole yhtä tasapainoista polkua. Koko ajatus on myös hyvin paljon meistä itsestämme kiinni. Minkä näemme tasapainona? Mikä on meidän oman elämämme tasapaino? Mitä haluamme siltä, mikä tekee juuri meidät onnelliseksi? Yhdelle se on raha, toiselle terveys ja kolmannelle pinnalliset asiat kuten ulkonäkö, koti tai vaikka auto, sitten vielä se neljäs haluaa niin kovasti lastensa menestyvän, että unohtaa itsensä siinä samalla.

Kootessaan itselleen tärkeät asiat, omat arvonsa ja unelmansa ylös, on jokaisen mahdollista löytää tasapainoinen polku niiden toteuttamiseen. Ei vain tule odottaakaan sen polun olevan tasainen. Hienointahan siinä onkin juuri se, ikään kuin kirjoittaisit kirjaa omasta elämästäsi. Romaanitkin kävisivät aika ikäviksi jos ne koostuisivat ainoastaan ruusuisesta polusta ilman vastoinkäymisiä. Toiselle se voi olla auton rikkoutuminen, toiselle terveyden menetys ja kolmannelle tappio liike-elämässä. Koska meitä on täällä moneen lähtöön, kuuluu myös arvostelu eri ihmisten valintojen välillä valitettavasti kuvioihin. Toinen näkee pinnalliset asiat pahana, toista ei kiinnosta syvälliset elämänkiemurat ollenkaan, haluaa vain puskea järkiperustein läpi elämän ja kolmas elää täysin vailla huolta huomisesta. Kuka siihen on sanomaan oikeaa tai väärää?


Tärkeintä olisi keskittyä vain siihen omaan polkuun, omaan romaaniinsa ja kirjoittaa siitä mahdollisimman mielekäs.



Nämä ovat asioita, joita ei rahalla saa, kukaan ei voi niitä toiselle opettaa, polku täytyy raivata itse ja  kulkea sen läpi. Apua, tukea & erilaisia tapoja on monia sen muokkaamiseen, niistä on toki mahdollista antaa mallia. Jokainen kumminkin tietää vain itse sen mikä tuntuu parhaalta.

Sama pätee myös vastoinkäymisiä kohdatessamme. Oli sitten kyse pienemmistä tai isommista kynnyksistä; Toinen kaipaa selälle taputtajaa - toinen suoraa puhetta ja piiskaa eteenpäin.

On kaksi kysymystä, joita jokainen voi pohtia:

- Menenkö sieltä mistä aita on matalin?

- Vaadinko itseltäni niin paljon etten lopulta tule saavuttamaan millään osa-alueella mitään?

-Sen jälkeen pohtia, miten korjata nämä kielioppivirheet romaanistasi -



tiistai 6. tammikuuta 2015



"Strength does not come from winning. Your struggles develop your strengths. When you go through hardships and decide not to surrender, that is strength.”


2014:

- Vauhtirikas & paljon uusia käänteitä
-Mahtavia muistoja rakkaiden ystävien kanssa
- Huippu oppeja
- Sopivasti haasteita
- Selkeytti tulevaisuuden suunitelmia & unelmia
- Otti, antoi, täytti, näytti, toi ja vei; loppupeleissä jäi ainoastaan pelkkää ja positiivista täytettä elämään.

 

Selkeimpänä sekä isoimpana muutoksena vihdoin sain mielenrauhan sille, "mitä teen tulevaisuudessa". Ihmismieli on jännä, se elää aina askeleen edellä, mitä seuraavaksi, mitä sitten kun - asenteella. Tämän kohdallani sain "päätökseen" monien summien kautta; joista merkittävin herätys tuli itseasiassa omalta äidiltäni:

- "Oletko koskaan miettinyt, jos nyt vain tekisit sitä mikä tällä hetkellä tuntuu hyvältä, koulutat ja kehität itseäsi siinä?"

Viime vuosi oli selkeä, koska tavoitteena oli valmistua Personaltraineriksi ja työllistyä siinä. Tavoitteen täytyttyä alkoi mieli rullaamaan, mitä nyt ? Mitä seuraavaksi? Kehittymisen ja kehittämisen halu on kova, herätys kumminkin siihen ettei sen tarvitse välttämättä olla jotain "uudella tavalla" niin räjäyttävää/erilaista (mitä koskaan mieleni oli sillä hakenutkaan) oli tärkeä.

Urheilijana opin paljon, eri lähteistä, niin voima kuin kestävyyspuolelta. Huipputyypeiltä huippuoppeja, joitten summasta tunnen ensimmäistä kertaa koskaan niin sanotusti löytäneeni täysin sen mikä ja mitä itse olen urheilijana, sekä millainen on persoonani personaltrainerina.  

... Tämän jälkeen ei varmaan ole vaikea veikata mitä haluan vuodelta

2015:

- Kehittää itseäni ammatissani
- Kehittyä urheilijana
- Viettää lisää lukuisia unohtumattomia hetkiä rakkaiden ystävien/ läheisten kanssa
- Oppia paljon, yhden ihanan entisen esimieheni sanojen mukaan; -Vuodessa on keskimäärin noin 365 päivää, joka päivälle ottaessaan tavoitteen oppia JOTAIN uutta (oli se sitten pientä tai isoa), on vuoden jälkeen 365 opittua asiaa rikkaampi.
- Elää hetkessä, vähemmän huomisessa, täysillä päivässä kuin päivässä, antaa enemmän, ottaa vähemmän, arvostaen kaikkea sitä.


Mieti mikä motivoi sinua, siirrä tekosyyt sivuun, aseta realistinen tavoite vuodelle 2015, mutta heti perään aseta välitavotteita, haasta itsesi & tue läheisiäsi heidän tavoitteissaan, täyttäkää ne yhdessä. MUISTAEN; nauttien matkasta, jokaisesta hetkestä, ajattelematta sitten kun, seuraavalla viikolla tai myöhemmin keväällä; - koska koskaan et ole valmis, aina löytyy jotain missä kehittyä/ kehittää itseään.


- Go Harder than Last Year, Think Less Do More -




torstai 16. lokakuuta 2014


 
 
 
 
 








Never be ashamed of a scar. It simply means you were stronger than whatever tried to hurt you.
Työssäni tapaa päivittäin useita ihmisiä, erilaisissa elämäntilanteissa ja eri asioiden/ongelmien keskellä. Kuten varmasti monessa muussakin ammatissa huomaa kuinka ihmisten suhtautuminen asioihin vaihtelee hyvinkin paljon. Toisen päivän kriisi voi olla toiselle täyttä arkipäivää ja arvot ja asenteet hyvinkin eroavaisia.


Elämäntilanteestamme huolimatta meillä kaikilla on tarve kokea olomme tärkeäksi, rakastetuiksi, että meillä on joku, joka tosiaan välittää meistä ja siitä miten meillä menee. Se ei muutu siitä huolimatta, oliko meillä esimerkiksi avioero, jokin vakava sairaus, työttömyys  tai läheisen kuolema alla. Toisella päivän pulmana saattaa olla kotiavainten kadottaminen, huoli maksamatta jääneistä laskuista tai vaikka "badhairday"..:D Pointtina kumminkin se, että jokainen meistä kaipaa sitä henkilöä, joka kuuntelee juuri häntä ja on aidosti kiinnostunut hänestä. Niitä läheisimpiä emme tarvitse montaa, mutta kun meillä on edes se yksi, saamme siitä enemmän voimaa kuin kuvittelemmekaan. Harvemmin tulee ymmärtäneeksi, kuinka se auttaa meitä pärjäämään myös ulkopuolisten ihmisten edessä ja olemaan avoimempia myös heidän kanssaan. Vaikkei he välttämättä voi edes aavistaa mitä kenenkin sisimpään kätkeytyy, eikä heidän oikeastaan tarvitsekaan. Tätä ajatusta pyöritellen, useasti olisikin hyvä pysähtyä hetkeksi,
miettiä muutamaan otteeseen ennen kuin lähdemme luomaan oletuksia tai tekemään omia johtopäätöksiä muita kohtaan. Opettelu oikeanlaiseen avoimuuteen, oikeanlaisessa tilanteessa on aina ja ainoastaan vain kotiinpäin.

Se miksi aloitin kirjoitukseni näin,  johtuu siitä, että haluan kannustaa olemaan avoin ja rehellinen niin itseään kuin myös muita kohtaan. Meillä on usein pelkoja, odotuksia ja vääristyneitä käsityksiä asioista. Usein ainoa tapa saada todellisuus selville tulee rohkeasti suutamme avaamalla. Tämä näkyy erinomaisesti työskennellessäni asiakkaiden kanssa kuntosalilla. Jo itse kuntosalia kohtaan miljööna luodaan erilaisia näkemyksiä. Miten sinne tulisi pukeutua, mikä on miesten ja mikä naisten aluetta, paljonko on sopivaa juoda vettä pullosta ettei se näytä muiden silmään hölmöltä tai voiko naisetkin käyttää taljoja, isoja tankoja jne..Parhaimmillaan asiakkaat ovat kommentoineet etteivät tekisi tiettyjä hyvinkin perusharjotteita ilman läsnäoloani, koska eivät kehtaisi. Herää kysymys,kuka meitä siellä tuomitsee, saati sitten; millä perustein? Toinen on pyöreämpi kuin toinen, mitä sitten? Samalla viivalla molemmat he siellä työskentelevät omaa projektiaan eteenpäin. Toinen nostaa 100kg ja toinen vain tangon penkistä, kolmas ei edes uskalla mennä kokeilemaan, koska pelkää epäonnistuvansa ja mitä sitten? ..Nimenomaan mitä sitten, jos ei rohkeasti tartu uusiin haasteisiin ei niitä varmasti koskaan tule saavuttamaankaan. Toiselle huipputreeni meinaa monta hikistä sarjaa käsipainoilla, tangoilla ja isoilla painoilla. Toiselle päivän huippuhetki on onnistuminen tasapainolaudan päällä. Olemme yksilöitä, kehitämme itseämme, joten tarttukaa omaan haasteesenne, sulkekaa kaikki ulkopuoliset pois ja antakaa mennä! Jep..Tämän kaiken luulisi olevan itsestään selvää, että kuntosali on liikuntaa ja hikoilua varten, mutta asiat eivät tosiaan aina ole niin mustavalkoisia. Varsinkin urheilijana ja urheilijan näkökulmastahan tämä on pässin lihaa, siinä tuleekin juuri se etteivät kaikki ole samoilla taustoilla ja elämäntilanteilla liikenteessä. Ihminen on minäkeskeinen, se ei muutu. Kun taas taitoa opetella näkemään asioita myös niin sanotusti muiden saappaista, pystyy varmasti jokainen meistä kehittämään.



Usein myös tavoitteita kartottaessa, tulee se todellinen haave/toive/unelma vasta muutamien kiekuroiden jälkeen. Tämä kaikki kertoo siitä, kuinka vaikeaa loppupeleissä onkaan olla rehellisesti avoin, varsinkin esittäessämme asioita vieraalle, täysin elämämme ulkopuoliselle henkilölle.


 Miksi niin vahvasti pelätä muiden tuomintaa? Totuus kun kumminkin on, että ilman tätä rohkeaa ja reipasta avoimuutta, mm.työtäni esimerkkinä käyttäen menee tie aina vain mutkikkaammaksi verrattuna suoraan ja rehelliseen kanssa käymiseen heti alussa. Päästessämme suoraan kiinni tavoitteeseen, matkamme kohti päämäärää on jo loistavassa alussa!


..Toki tämä pätee myös muuallakin elämässä, ei ainoastaan urheilun ja hyvinvoinnin parantamisen parissa..


Siispä rohkeasti asiat auki, ote niistä kiinni ja mars matkaan, juuri siltä lähtöviivalta missä SINÄ OLET !



-Be The Strongest Version Of Yourself-







  

















sunnuntai 28. syyskuuta 2014


FEEL THE BEAT





Psyykkis, fyysis, sosiaalinen kokonaisuus...


..Perinteinen ruokapyramidi on tuttu meille kaikille. Sovelletaampa sitä urheilupsykologiaan. Ajatellaan lähtötilannetta; ylipaino, alipaino, kunnon kohotus jne. oli se sitten mikä vain, usein taustalla eli ruokapyramidin alimpana suurin lähtökohtaisin ongelman aiheuttaja on psyykkinen tekijä; stressi, masennus, avioero, ihmissuhdeongelmat, itsetunto-ongelmat jne.. 

..tilanteen korjaamiseen vaaditaan fyysistä tekemistä, jonka avulla ongelmaa lähdetään korjaamaan..

..Pyramidin korkeimpana kolmanneksena tulee sosiaalinen puolemme..Jokaiselle on tärkeää kokea sosiaalista hyväksyntää, saada sieltä kannustusta ja tukea omaan projektiinsa. Oli siellä kannustamassa sitten perhe, ystävät, työkaverit tai valmentaja, on sosiaalisen puolen vaikutus suuri, jotta jaksamme takoa tiemme läpi kohti omaa päämääräämme..


 



..Ei siis lähdetä koskaan vähättelemään omaa tavoitettamme. Myös puhuttaessa muista elämämme osa-alueista. Urheilu, oikeanlainen ravitsemus ja riittävä lepo toimivat pyramidimme rakenteina ja tukipilareina normaalin arkemme keskellä. Ne luovat meihin lujuutta ja auttavat selviämään näiden jokaisen kolmen eri osa-alueen tuomista haasteista.

 




..Suurin kynnys ja isoin haaste onkin aloitteen tekeminen..Polkaista matka kohti omaa päämääräänsä aluille, myöntää ongelma, tuntea heikkoutensa ja lähteä siitä rakentamaan omaa tietään..

..Hyväksyä projektin tuomat haasteet, joilta emme voi välttyä, harvemmin konkreettisesti talotkaan rakentuvat täysin ongelmitta..

..Siitä huolimatta lujittaa ja lukittaa tavoitteemme, ottaa kaikki tarvitsemamme työkalut käsiimme ja lähteä nikkaroimaan projektista valmista..

.. Ei ehkä vuodessa, ei ehkä kahdessa..

.. Välttämättä emme saavuta sitä koskaan..

.. Nälkä kasvaa syödessä, voimme aina kehittyä jossain asiassa, luoda uusia teitä, rakentaa useampia polkuja.. ehkä meidän tulisikin ajatella asiaa niin, että aloitamme rakentamaan tietä..



- JONKA KEHÍTYS EI KOSKAAN LOPU - 
                                






sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

STRONG PEOPLE DON'T PUT PEOPLE DOWN, THEY LIFT THEM UP !





 
 

Otsikon sitaatti on ehkä yksi suosikeistani, monestakin syystä. Varsinkin nykyään tuntuu useasti monilla treenaamisen päätavoitteena (varsinkin nuorilla) olevan "hyvä ulkomuoto", toki se on myös isoa plussaa ja valehtelematta tuo meille hyvää fiilistä. Terveydelliset seikat sekä kehityksellinen tavoitteellisuus jäävät helposti varjoon jos lähdetään liikkeelle ainoastaan ulkonäköä ajatellen, kyllä se varmasti tulee niin sanotusti kaupan päälle ja vieläpä kaksinkertaisesti parempana. Usein myös innostus saattaa lopahtaa kun tietyt selluliitit halutusta kohtaa on tuhottu ja tyydytään jättämään homma siihen, kunnes  uudet selluliitit muodostuvat tuhottaviksi. Tai haetaan tietynlaista lihasmuotoa kaunistamaan käsivarsia ja sen saavutettua innostus hiipuu huomaamattaan. Syntyy ns. itsellensä uskottelu efekti : "Huomenna sitten, ensi viikolla aloitan, syksyllä kesän jälkeen takaisin ruotuun"- Kaikille varmasti tuttuja lausahduksia..Ja kelle näillä yritetään todistaa ja mitä? Itseäänhän siinä huijataan ja narua venytetään.Tämä oravanpyörä ei ainakaan omaan korvaani kuulosta miellyttävältä..

Tässä vaiheessa porrastettu, tavoitteellinen treenaaminen astuu mukaan kuvioihin. Oravanpyörän sijaan treenaamisesta ja terveellisistä elämäntavoista muodostetaan kokonaisvaltainen elämäntapa, jokaisen persoonaan sopivalla tavalla. Kaikki me emme ole huippu urheilijoita, emmekä halua asua lenkkipolulla tai kuntosalilla ja tämä tulee ottaa huomioon. Kumminkin niin, että oikeanlainen ruokavalio&liikunta kulkevat siitä huolimatta osana arjessa. Miten saada motivaatio jatkumaan ensimmäisen tavoitteen saavutettua? Millä luoda treenaamiseen tavoittellisuutta, tämä jatkumo sekä halu kehittää omaa fysiikkaansa?





Tässä vaiheessa usein valmentajan / Personal Trainerin rooli on suuri ja heiltä saa varmasti paljon apua motivaation sekä porrastetusti ohjelmoidun harjoittelusuunitelman luomiseen. Avainasemassa pysyy kaikesta huolimatta oma asenne ja avoimuus. Kukaan ei voi tehdä työtä toisen puolesta, mutta pystyy antamaan apua löytääksesi itsellesi juuri sen oikean tavan pitää energia ja vauhti mukana arjessa. Luomaan kehittävän portaikon, joka on asiakkaalle mieluinen ja innostaa liikkeelle !

Kaikilla meillä ei kumminkaan ole mahdollisuutta omaan valmentajaan / Personal Traineriin. Tällöin oma sisäinen malli, josta aiemassa tekstissäni puhuin astuu entistä merkittävämpänä motivaation lähteenä kuvioihin. Kun omaa selkeän päämäärän, on helpompi sitä saavuttaakseen lähteä luomaan omaa portaikkoa. Mieti millaista ihmistyyppiä ihannoit, mitä ominaisuuksia hänellä on ja miten sinun tulisi lähteä muokkaamaan arkeasi, jotta saavuttaisit ne. Se voi olla joku kongreettinen henkilö tai voit luoda sen mielessäsi, mutta jokaisella meillä varmasti on piirteitä, mitä ihannoimme ja haluaisimme itsellemme. Olivat ne sitten fyysisiä, psyykkisiä tai sosiaalisia niin sisäisen mallin avulla niitä on helpompi lähteä muokkaamaan. Muistaen kumminkin olla armollinen itselleen, mikään kehitys millään näistä osa-alueista ei ole tarkoitettu tapahtuvan päivässä, ei ehkä vuodessakaan ja osaa emme saavuta koskaan. Siitä huolimatta on tärkeää kokea itsensä hyväksi jokaisessa kehitysvaiheessaan, juuri sellaisenaan kuin sillä hetkellä on ja tähdätä aina vain ylöspäin mahdollisista matkan varrella sattuneista alamäistä huolimatta !

 
- Be The Strongest Version Of Yourself -




keskiviikko 9. heinäkuuta 2014







                                 3 ASIAA, JOITA ET SAA TAKAISIN





..eilinen päivä..ammuttu nuoli..lausuttu sana.






Usein unohtuu eläminen tässä hetkessä, juuri nyt. Elämme helposti tulevassa, huomisessa päivässä, seuraavassa viikossa tai jäämme kaivamaan sitä mikä tapahtui eilen, edellisellä viikolla tai vuosia sitten.

Tämä pätee usein myös terveyttä ja siihen liittyviä valintoja tarkastellessamme. Usein lykätään aloitetta kohti parempia elämäntapoja tai jäädään menneeseen flunssaan, joka todellisuudessa sairastettiin viikkoja sitten.
Mitäpä jos heräisimme siihen, mitä voimme tehdä tässä ja nyt, unelmoinnin sijaan paremmasta tulevaisuudesta tai muistelmista kultaisista nuoruusajoista. Istuessamme työpaikan toimistotuolissa hartiat korviin asti jumiutuneina. Miten olisi, takapuoli hetkeksi ylös penkistä ja venyttelyä väliin?

Keho ja mieli toimivat kokonaisuutena, päämme sisäisellä mallilla on suurempi vaikutus tekemiseemme, mitä usein osaisi kuvitella. Rakenna siis sisäinen malli, joka todella motivoi sinua.

..valitettavasti pelkkä sisäinen malli ei aina riitä saamaan meitä puristamaan loppuun asti. Pidetään mielessä valintoja tehdessä, niin ruokavalion, treenien kuin myös levon suhteen pieni kilpailuhenki sekä haastaminen itseämme vastaan..Oma sisäinen malli pysyy muistissa, toimii motivaation lähteenä, mutta viedään se vielä pidemmälle, äärirajoja rikkoen ja saavuttaen kovempia tuloksia kuin koskaan aiemmin ! ;)